— Jotain merkillistä minunkin rintani ja vatsani välillä on. Olenkohan minä unissani niellyt elävän hiiren?
— Kuulkaa noita, sanoi Janne. — Ne eivät tiedä mitään "horror-todistuksesta".
— Mitä se on? kysyi Seppo.
— Se on kauhu, joka valtaa pojat juuri ennen todistusten jakoa. Minun elimeni ovat monet kerrat hyppineet kurkkua kohti. Välistä tuntuu kuin putoisi ilman läpi kuiluun, ja toisen kerran kuin ilma pumputtaisiin pois keuhkoista, selitti Janne.
— Niin, se on totta. Joulutodistuksia saadessa tunsin jo samaa, sanoi
Sarri.
— Tuolla tulee opettaja, olkaa vaiti.
Pojat siirrettiin kumpikin luokalta ilman ehtoja, mutta Sepolla oli koko lailla paremmat arvosanat lukuaineissa kuin Sarrilla.
— Kittiä minä siitä, minulla on taas muita ominaisuuksia, sanoi Sarri hiukan nolona. — Ole sinä minun puolestani vaikka kuinka viisas.
— Keskiarvo meillä on melkein sama, lohdutti Seppo.
— Harmillista vain, että isä ja äiti välittävät paljon enemmän matikasta kuin voimistelusta, ja saksan arvosanasta keskustellaan kamalasti eikä hoksata, että laulussa on 9.