Sellaiset pojat, jotka tahtovat vähän laskea leikkiä ison toverin kanssa, jonka nimi on Ossi Häger, ja vahingossa pelästyttävät toista naista, jonka nimeä me emme vielä tiedä, eivät ole niin häijyjä kuin joku nainen luulee. Jos se nainen on tullut heikkohermoiseksi, hulluksi ei sentään kukaan sellaisesta tule, niin me ollaan pahoillamme siitä ja luvataan jollakin tavalla tehdä hänelle hyvää. Vaikka hieroa päätä, ei vasten karvaa. Meillä on nälkä ja kerran meistäkin seisoo värssy ilmoituksen alla. Sarri sen teki, minä annoin letkun.
Sarri ja Sarrin veli Seppo Uski.
J. K. Kotona tapahtui välistä paljon pahempaa.
Kirje kierrettiin kokoon, ja pojat lähtivät kotiinpäin.
— Katsos tuota kuvapatsasta, sen nimi on "Rääkkäys", ei niilläkään ole hyvä olla, sanoi Sarri.
— "Haaksirikkoiset" se on. Ei merelläkään ole kovin hääviä.
Pojat menivät kotiin keittiön kautta. Onni suosi heitä, sillä Lempi oli sisällä. Kirje jätettiin pöydälle ja pojat hiipivät hiljaa huoneeseensa ja menivät sänkyihinsä sytyttämättä valoa.
Sillävälin oli Naimi-täti tullut kotiin. Hänellä oli oma avaimensa. Tullessaan sisään hän astui jollekin liukkaalle, pyöreälle, luisuvalle esineelle, joka halkesi paukahtaen ja ruiskuttaen vettä Naimi-tätiä vastaan. Eteisestä kaikui huuto läpi koko huoneiston. Lempi riensi keittiöstä ja Ossi, joka juuri tuli portaissa, ryntäsi sisään sytyttämään valoa.
— Vesikäärme, suuri vesikäärme, huusi Lempi. — Se sylkee vettä.
— Ota pois se kamala peto, sanoi Naimi-täti vapisevin huulin juosten ruokasaliin.