— Ole vaiti. Sitten oli kauhean jännää, kun niin monta epäiltiin ja kaksi oli murhattu ja veljet hulluja ja yksi Mur vangittu.
— Oliko se kolmas Mur?
— Oli niinkin, ja kerran yöllä salapoliisi yllätti ne, kun hän juuri piilotti myrkkypullon.
— Salapoliisiko?
— Mur, Mur. Sinun pääsi on ihan sekaisin. Mutta se on hyvä, ettei ihminen tiedä kuolemanhetkeä eikä muuta kolkkoa.
— Älä leuhki turhia vaan sano mitenkä se selvisi sitten. Se poliisi.
— Sitä minä en muista, mutta rikollinen vangittiin ja yksi matkusti takaisin Intiaan sen naisen kanssa, ja salapoliisia huvitti niin, että hän nauroi, vaikka olikin kaameata juuri silloin. Nyt minun täytyy lähteä kouluun. Prätskis. Tuonko minä lisää Jannen hengenpelastus…?
— Laita itses nopeasti täältä.
Sakari kokosi kirjansa ja meni omatunto hyvänä. Hän tunsi tehneensä palveluksen sairaalle veljelleen.
* * * * *