— Menkää tiehenne! Hullujen joukkoonko minä olen tullut? huusi tohtori harmistuneena.
Mutta siinä ei auttanut mikään, sillä Risto oli kiertänyt pellinnyörit jalkojen ympäri ja muut kantoivat ähkien tohtorin sisään.
Siellä hänet päästettiin siteistä ja päällysvaatteista.
— Olkaa vain rauhallinen, miesparka, ei kukaan tee teille pahaa, rauhoitti Jannen isä tohtoria.
— Saan ensiksi esittää itseni, olen tohtori Uski. Minua kohdellaan lievimmin sanoen omituisesti.
— Mitä te rupesitte isää kantamaan, minä arvasin, ettei hän siitä pidä, sanoi Sarri.
— Isä, tässä on Janne ja Risto ja niitten isä. Eikö ole hauska tutustua heihin? kysyi Seppo.
— Missä me olemme? Ja mitä koirankuria te taas olette tehneet? —
Tohtori oli ankaran näköinen.
— Me muistimme että Janne ja Risto olivat Kesämäessä isänsä kanssa, ja tänne oli lyhyempi matka kuin Varpuniemeen. Sitten me päätimme lähteä tänne. Isähän näkee mielellään toisia seutuja, selitti Sarri.
— Siinä teitte aivan oikein, — olette kaikki hyvin tervetulleita, sanoi Jannen isä.