— Kyllä me saamme kulkea rauhassa kotimatkalla, mutta menomatkalla yksinäni saan torjua monet saattajat. Hetvik-neiti luulee minun suojelevan häntä, mutta kyllä se on päinvastoin, sanoi kaunis Iita.
— En minä vaan sinuna jättäisi niin helppoa paikkaa, sanoi joku.
— Älä puhu. Nyt se on ruvennut sivistämään minua.
— Opettaako hän sinulle ruotsia? kysyi Anna.
— Ennen aikaan ihminen sivistyi ruotsilla, nyt siihen tarvitaan ranskat ja enklannit, sanoi ministerin Roosa.
— Tai espertantit, lisäsi Aina, jonka isäntä oli esperantisti.
— Ei tämä Hetvik-neiti opeta kieliä, lukee vain kaikenlaista ja toisen on pakko kuunnella. Lukee historiaa ja Emäntälehteä ja Intiasta, joka on Ranskan ulkotila, jatkoi Iita.
— Enklannin se on. Minä olen nähnyt "elävissä", mitenkä Enklannin kuningas ruunattiin siellä, oikaisi vastapään Hilma.
— Etuskunnan puheet ja pykälät luetaan joka aamu siivouksen jälkeen ja sitten Hetvik-neiti kysyy mielipiteitä.
— Älä! Onpa sinulla kuuma paikka, Iita parka. Mitä sinä osaat sanoa?