— Ja tekee ihmisen haluttomaksi työhön.
— Se on totta, aamulla on kuin rääsy. Ja rahoja menee tavattomasti.
— Sitäpaitsi on vaarallista, kun nuori tyttö tulee yksin öillä kotiin.
— En minä yksin tule, mutta vaarallista se siltä on.
— Talonmies valittaa että Olgan takia on portaissa öisin rauhatonta.
— Talonmiehen pitäisi hävetä, kun panettelee köyhää tyttöä, jota ei kukaan puolusta. Kyllä minä sille joukolle näytän, sillä minä olen kuullut, että he trokaavat, — varmasti trokaavat.
— Nyt ei ole kysymys talonmiehestä, vaan Olgan tanssimisesta. Koska Olga siis myöntää, että liika tanssiminen on vahingollista ja että etenkin yöjuoksu on pahaa, niin toivon, että Olga muuttaa elämäänsä ja tekee parannuksen.
— Sietäisi muuttua kokonaan, kun tanssikengätkin kuluvat niin pian. Alusvaatteetkin ovat lopussa, yksi paidan riekale on enää. Voisinkohan minä saada puolet ensi kuun palkasta? Ompelen itselleni vahvan paidan, ilman rotyyrinkiä, ja alushameen.
— Se on juuri hyvä alku. Olga heittää turhat harsokankaat ja ostaa tanakkaa kestävää kangasta.
Seuraavana iltana istui Olga kotona ja neuloi paitaansa, keskeyttäen aina väliin työnsä mennäkseen puhelimeen. Hän selitti jokaiselle tuttavalle, joka soitti, että kunnollinen elämä on ajanpitkään ainoa suositeltava ja että nyt hän aikoo säästää ja mennä nukkumaan yhdeksältä.