Meri kertoi eilisestä vedosta.
— Sano nyt heti, mitä minun on annettava, muuten en saa pyhärauhaa.
— Sinun pitää kirjoittaa runo minusta ja sinusta ja kissasta. Sen pitää olla taiteellinen ja ylevä ja hauska. Sinähän olet mestari, niinkuin tänäpäivänä nähtiin. Älä vain muuta poljentoa kesken tai kirjoita epäselvyyksiä, määräsi Meri.
— Hyvä, vahvisti Heli.
— Etkö sinä vaihtaisi sitä kahviin Fazerilla. Minä pyydän Helin ja
Taunon mukaan.
— En, mutta lisään sen vaatimuksiin!, nauroi Meri.
— Lopeta jo, sinähän olet kamala velkoja. Mennään iltapäivällä Fazeriin, esimerkiksi kuudelta. Siihen mennessä minä kirjoitan jotakin, sanoi Ilkka.
— Ei se käy. Minun täytyy mennä äidin ja isän kanssa suurille päivällisille pankinjohtaja Kuusijuurelle. Ne alkavat seitsemältä.
— Etkö ennätä ennen sitä? kysyi Ilkka.
— Aavistatko sinä mitä minun on tehtävä ennen sitä, Ilkka parka?