— Olkoon kuka hyvänsä, mutta Dauphin se ei ole, sanoi Ilta varmasti.
— Kuulkaa nyt, sanoi Ville ja luki yhdestä kortista.
Rosa Welt.
— Sittenkin! huusi Eila. Tuovi auta Aissia tukemaan Iltaa, joka…
Ja Ville luki edelleen:
Heikki Kalvo.
Sanomaton melu sai rouva Haaviston tulemaan verannan ovelle.
Kuultuaan asian hän sanoi
— Onhan se hauska uutinen. Mutta miksi se olisi niin uskomaton?
— Rosaprosa on rakastanut tohtori Valoa neljä vuotta ja kahdeksan päivää minun laskujeni mukaan ja luokka ihailee häntä, ja Valo on hurmaava. Mutta maisteri Kalvo on synkkä kuin Pariisin hautuumaa. Père Lachaise, jonka nimen Meri, joka on luokan nero, on keksinyt. Paitsi Onnia, joka on koko koulun ja Helsingin nero. Ja nyt tuntuu aivan kuin me olisimme saaneet isäpuolen, selvitti Eila suurella vauhdilla.