— Päivää Ilma. Tässä on Sevi ja tässä Valle, sanoi arkkitehti ja tervehti.
— Onnea kihlauksen johdosta, sanoi Sevi kumartaen kohteliaasti.
— Niin minultakin, yhtyi Valle.
— Tepä olette juhlallisia pikku miehiä, nauroi Ilma ja kuljetti pojat sisään.
Molemmat istuutuivat totisina tuoleille ja katselivat ympärilleen.
— Teistä tulee nyt minun omia lapsiani — —
— Puolilapsia, keskeytti Sevi.
— Minä olen päättänyt rakastaa teitä ja toivon, että meistä tulee hyvät toverit, sanoi Ilma. — Einar, tuossa on sanomalehti ja savukkeet. Minä puhelen poikien kanssa.
— Me ollaan vallattomia ja melkein aina sietämättömiä poikia, varoitti
Sevi.
— Ja huonosti kasvatettuja, pikkuvanhoja nulikoita, täydensi Valle.