JAAKKOLA (Arolle). — Vähällä oli lyödä itsensä kuoliaaksi kaatuessaan maantielle. Täytyihän raukkaa auttaa.
PEKKA. Hy.. hy.. hyvää iltaa, Taavi! Sanoinko Pertin Taavi? Hi! hi! hi! O.. o.. olipa o.. oikein hyvä, että a.. annoit tuolle Paakkolan Pe.. pertti lu.. lurjukselle puukostasi o.. oikein kuka käski!
JAAKKOLA. Pidä kitasi, Pekka, ja asetu siivosti istumaan rahille.
PEKKA. Mi.. minäkö pitäisin ki.. kitani? Tiedä huu.. uutia! Olen tänään rii.. riidellyt provastinkin kanssa. Olisittepa vaan olleet kuu.. uulemassa. Saipa pro.. ovasti siinä kuulla jumalat ja p—leet. Mutta nyt sinun pitää aa.. antaa minulle ryyppy tervetuliaisiksi, Taavi!
ARO (tarttuen Pekan käsivarteen). — Kaikki talon viinat ovat porstuakamarissa. Mennäänpäs sinne.
PEKKA. Sa.. sama se. Tule mu.. muassa, Pertin Taavi! Hi! hi! hi!
(Aro ja Källön Pekka, Aron taluttamana, menevät peräovesta.)
Yhdeksäs kohtaus.
TAAVI, AINA ja JAAKKOLA. Myöhemmin ARO.
JAAKKOLA. Älkää olko suuttuneina minuun, hyvät ystävät, siitä, että tuo Pekka paha tuli mukanani tänne. Tapasin hänet tiellä lähellä pappilaa, enkä mistään hinnasta päässyt hänestä. Intti vaan, että hänen kaikin mokomin pitää tulla Kuusniemeen.