"Kyllähän se on mahdollista", myönsi Lyyli.
"Miltä näyttää Hatanpää sinusta, täältä katsoen? Eikö se ole pulska ja kaunis talo?"
"On kyllä, sitä ei käy kieltäminen."
Nuorukainen katsoi pitkään Lyyliin, ja sanomaton lemmen-helle paloi hänen silmissänsä. Sitte lausui hän punastuen matalammalla äänellä: "Etkö tahtoisi muuttaa sinne asumaan, Lyyli? Eihän siellä emännältä leipää puutu, eikä liiallinen työ rasita. Piikoja saa hän käskettäväksensä niin monta kuin hän itse tahtoo. Neljäkymmentä ammuvaa nautaa tuo iltasilla maitoa kotiin laitumelta ja kaksikymmentä hevosta hirnuu hinkaloissaan. Ikkunoiden kautta loistaa päivän valo huoneisin ja isäntäväki asuu siivotussa sivukammiossa. Palttinoiden ja villakankaiden paljoutta en voi luetellakaan; lippaita avatessa helähtävät esivanhemmilta perityt hopeiset ja kultaiset morsiuskoristeet. — Kyllä siellä on hyvä olla emäntänä."
"Tietysti on rikkaassa talossa aina hyvä olla ja asua", vastasi Lyyli luomatta silmiänsä kukkaisseppeleestä, jota sitoi.
"Etkö sinä, armas Lyyli, jo pian mielisi muuttaa sinne asumaan?" kysyi nuorukainen yhä enemmän punastuen.
"Enhän tiedä miten olisi muuttaa, jos on muuttaa ensinkään. Onhan minulla hyvä koti, kotona on hauska olla", arveli Lyyli, mutta hymyili sen ohessa veitikkamaisesti.
"Kyllä on sinulla hyvä koti, se on tosi. Mikäs pohjaa oloa Kangasalan Liuksialassa! Mutta vanhempiesi kuoltua olet kuitenkin yksin ja turvatonna."
Lyyli nyykähytti päätänsä ylpeästi ja heitti rinnoille pudonneet palmikkonsa selän taakse. Sitte lausui hän äänellä, joka oli olevinansa äkäinen: "Enhän tiedä niinkään yksin olevani; onhan minulla monta palvelijatarta mukanani tällä matkallanikin ja toiset minua kotona odottavat. Heistä on minulle seuraa tarpeeksi asti. Eikä minulta turvaakaan puutu niin kauan kuin elää vanha enoni, lähiseutujen mahtavin mies."
"Sinä siis hylkäät minun, Lyyli?" kysyi Arvo alakuloisella, hieman vapisevalla äänellä. "Nyt ymmärrän sanojesi merkityksen: 'huono hyljätään kun parempi saadaan'. Sinä siis olet löytänyt minua paremman! Vaan sano, kuka se olisi tuo minua parempi?" Nuorukaisen kasvot kävivät tulipunaisiksi ja hän katsoi ihanaan neitoon leimuavin silmin.