JOHANNES (Katsoen salaa Kertun jälkeen. Itsekseen).
Hän läksi!
KAIKKI RITARIT (Laskein kaksi sormeansa ruumiin arkun kannelle).
Nimessä Jumalan kolm' — yhteisen
Sen saman valan teemme jokainen!
(Munkkien seuraavaa laulua laulaessa marssivat Maunu, Johannes
ja Ritarit pois vasemmalle ja koko Ruotsin armeija seuraa heitä.)
Jam mortuus Henricus,
Crudeliter truncatus,
Inter sanctos positus,
A Deo amatus.
Sancte pater Henrice,
Ter qvater beate
Deo nos commenda!
(Härät lähtevin liikkeelle. Andraeas, Kaarlo (ohjissa)
Munkit ja Kansa seuraa heitä, Munkit laulaen:)
Lalli, homo impius,
Episcopum necavit,
Corpus suum penitus
Diabolo mandavit,
Virum perditissimum,
Animumqve pessimum —
Flamma semper edat!
(Laulun loppuessa tulee Kitka metsästä munkin-kaapu yllä.
Nuotio-valkeat ovat sammuneet, poltto-lava on sammumaisillaan.)
Kolmas Kohtaus.
KITKA (yksin).
Hyvästi Nyyriseni! Sinua
En voinut auttaa … ihan yksin olen.
Olipa katkera sun kuolemasi
Mut lujuus, jolla kestit kaikki tuskat
Sun sankarien arvoon kohotti.
Sa kuolit Kitkan vaimona! Oi, oli
Kirous kristityille viimeinen
Sun lausees! — Kiitos siitä Nyyriseni!
(Heittää päältänsä munkin kaapun, jonka suojaan on
kätkenyt hopeisen maljansa ja lapion.)