KERTTU (Hetkisen mietittyänsä).
Niin tapahtukoon tahto Herran!
PISPA HENRIK (laskee siunaten kätensä hänen päänsä päälle).
Aamen!
(Torvien soitto kuuluu etäältä.)
ANDRAEAS.
Jo kuuluu ääni torvien
Ja väkenensä Maunu ritari
Nyt lähestyy…
PISPA HENRIK.
Siis pitää meidän mennä.
ANDRAEAS.
Myös Ilmarin me kanssamm' otamme.
KERTTU.
Nyt jo! … näin pian … ja niin arvaamatta
Ei lapsen ikä vaadi kiirettä,
Kun on hän vasta kuuden-vuotias!
PISPA HENRIK.
Jos tänäpänä jotain laimin-lyömme,
Se huomenna voi olla myöhäistä.
Tää asia myös on niin tärkeä
Ett'emme valtaan hurjain sattumusten
Saa sitä jättää.
KERTTU (Ottaa Ilmarin syliinsä).
Rakas Ilmari!
Sä lemmittyni! … armahimpani!…
ILMARI.
Miks' olet surumielin, äitini?