(Kaarlo tulee.)
KAARLO.
Mun tänne ritar Maunu lähetti.
Hän pyytää teitä rientämään. Tää seutu
Ei ole enää vakaa olo-paikka
Kun vihollisten etujoukot tänne
Jo lähestyvät lähestymistänsä.
PISPA HENRIK.
Me kohta tulemme!
(Kaarlo menee.)
KERTTU (Sulkee Ilmarin syliinsä).
Oi Ilmari!
(Laskee hänen taasen lattialle. Itsekseen.)
Sä sydän syntinen et vaikene!
Tää katkeruuden malja katkerin!
(Ääneen.)
Sa ollos onnellinen Ilmari!
ILMARI.
Tulethan myötä äiti? Sinutta
En lähde!
KERTTU (Ottaa Ilmarin syliinsä. Puhkee kyyneliin.)
Ole kultain surutta!
(Ilmari sylissänsä juoksee hän äkisti ulos ovesta.)
ANDRAEAS.
Hän kauniin kilvoituksen kilvoitteli!
PISPA HENRIK.
Vaan sitä nähdessäni iloita
En taida, sillä omatuntoani
En tunne oikein rauhoitetuksi.
Mut suokoon Herra kaikki parhaaksi!