KAARLO.
Vaan hukka voipi meidät periä!
PISPA HENRIK.
Se kaikkialla meidät periä
Voi, ellei taivas meitä varjele!
TÖLLIN ISÄNTÄ.
En laske yösydämellä tuntemattomia sisään!
KAARLO.
Tuo mies on yhtä varova kuin minä!
PISPA HENRIK.
En ihmettele sitä: levotoin
On aika kovin, täynnä vaaroja.
(Katselee ympärillensä.)
Mut näkyy minusta kuin olisin
Mä täällä käynyt ennenkin.
KAARLO (Katselee myös ympärillensä).
Niin luulen.
PISPA HENRIK.
Enk' ole tässä kyläss' saarnannut?
Tuon lähteen luona monta pakanaa
Ma kastin?
KAARLO.
Siten teitte. Minäkin
Jo hyvin tunnen seudun.
PISPA HENRIK.
Armossaan
Soi Herra saarnalleni menestystä
Ja runsaan elon niitin. — Luultavasti
On tuonkin huonon töllin isäntä
Kristitty.
KAARLO (Kolkuttaen).
Laske, hyvä ystävä,
Jo pispa Henrik sisään! Suotuisampi
On olla pirtissäs kuin ulkona.