Omobono katseli katuvaisena yhteenliitettyjä käsiään ja liikutteli vasenta hiljalleen oikeassa.
"Voi, herra", vastasi hän, "minä tiedän sen. Kunpa nämä käteni olisivat saaneet pitää tuhannesosankaan siitä, mitä silmäni ovat nähneet."
"Olisit rikas, jos niin olisi", tokaisi Zeno. "On hyvä onni, että sinä noine tavattomine taipumuksinesi toisten asioihin voit edes pitää jotakin takanasi. Koska epäilemättä olet tutustunut tämän kirjeen sisältöön yhtä hyvin kuin minäkin —"
Kunnon ukko väitti vastaan.
"Toden totta, herra, kuinka olisin voinut lukea sanaakaan näin kaukaa? Koettakaa itse, herra, sillä teillä on paljon nuoremmat ja paremmat silmät kuin minulla."
"Nuoremmat kyllä", vastasi Zeno, "mutta tuskin paremmat. Ja lähetä nyt sana Barlaamille, syyrialaiselle kauppiaalle, ja käske hänen tulla pian, sillä hän voi tehdä kauppoja kanssani ennen auringonlaskua."
"Hän ei tee kauppoja tänään", vastasi Omobono. "Nyt on perjantai, jonka muhamettilaiset pitävät pyhänä."
"Sen pahempi Barlaamille. Hän menettää hyvän kaupan. Lähetä sana
Abraham Smyrnalaiselle, juutalaiselle karavaani-välittäjälle."
"Hänkään ei tee kauppoja", sanoi Omobono, "sillä huomenna on sabatti, ja shabbes alkaa perjantai-iltana."
"Autuaan evankelistamme Markuksen nimessä, käske sitten joku kristitty, sillä sunnuntai ei voi alkaa perjantaina edes Konstantinopolissakaan."