Jos me nyt oikealta näkökannalta katselemme kaikkia näitä asioita, jotka eivät missään muodossa riipu meistä itsestämme, niin huomaamme ne pelkiksi utukuviksi — varjoiksi, jotka on erotettava todellisesta olevaisesta. Meidän ei tule pitää niitä esineinä, jotka ansaitsevat vastenmielisyyttä tai tavoittelua. Syntiä ja julmuutta ja vilppiä me saatamme vihata, koska voimme niitä välttää, jos tahdomme; mutta sairautta ja köyhyyttä ja kuolemaa meidän tulee pitää asioina, jotka eivät ansaitse välttämistä meidän taholtamme, koska ne ovat kokonaan meidän valtapiirimme ulkopuolella.

Siispä onkin välttämättömän sietäminen ja pahan välttäminen Epiktetoksen filosofian perussävel. Se on koottu kolmeen sanaan: Aneku kai apeku. Sustine el abstine. "Kärsi ja kieltäy." — Kärsi mitä Jumala sinulle säätää, kieltäy kaikesta, minkä hän kieltää. Ojennusnuoran alkupuoli sisältää käytännöllisiä neuvoja, jotka pyytävät kasvattaa ihmistä kärsimään jalolla tavalla. Esimerkiksi: "Kaikesta, mikä ilahuttaa mieltäsi tai tuottaa hyötyä tai mitä rakastetaan, muista lausua, minkälaatuista se todella on. Jos se on omaisuuttasi, niin muista että se voi kadota. Jos se on vaimosi tai lapsesi, muista että he voivat kuolla."

"Kuolema", sanoo eräs hautakirjoitus Chesterin katedraalissa:

"Kuolema, tuo muistuttaja suuri, monesti todistaa:
Tomua hellii hän, ken ihmistä rakastaa."

"Älä toivo mitään liian kiihkeästi. Jos menet kylpemään ja sinua kiusaa siellä ihmisten tungeskelu, ilveily, varasteleminenkin, niin älä menetä malttiasi; muista, että tärkeämpää kuin kylpy on oman luonnollisen mielentilasi säilyttäminen. Ja samoin kaikissa huolissa; ihmisiä ei tee levottomaksi niin paljon itse asiat kuin heidän ajatuksensa asioista.

"Jollet voi saada tapahtumia toiveittesi mukaan, niin laita, että tahtosi tulee sopusointuun tapahtumain kanssa.[74] Jos menetät elämän parhaat lahjat, niin älä katso niitä menetetyiksi, vaan sano, että ne on toimitettu takaisin sille, joka ne antoi. Kaikkia koettelemuksia vastaan on sinulla apu omassa sydämessäsi — pidättyväisyys varustuksena intohimoja vastaan, kärsivällisyys loukkauksia, lujuus vaivaa vastaan. Aloita pikkuasioista: jos sinulta varastetaan, niin muista, että mielenrauhasi on arvokkaampi ja painavampi kuin se asia, joka sinulta varastettiin. Seuraa luonnon opastusta, se on tärkeätä; älä kaipaa mitään, älä halua mitään, joka saattaa häiritä tätä päämäärää. Käyttäydy niinkuin pidoissa — ota kiitollisena ja kohtuullisesti, mitä eteesi asetetaan, äläkä pyydä enempää; korkeampi ja jumalallisempi kanta on olla valmis ja kyetä kieltäytymään siitäkin, joka annetaan sinulle tai jonka helposti voisit saada. Sääli toisia, ainakin ulkonaisesti, kun suru ja vastoinkäyminen heitä kohtaa; mutta ajattele omassa sydämessäsi, että miehevälle ja viisaalle ja rehelliselle miehelle ei itse asiassa ole mitään sellaista kuin vastoinkäyminen; se on vain ruma näky; korpin koikkuminen ei voi ennustaa mitään onnettomuutta sellaiselle miehelle, hän on sen vallan yläpuolella.

"Me emme valitse osaamme elämässä eikä meillä ole mitään tekemistä sellaisten osain kanssa; meidän velvollisuutemme vain on ne taitavasti esittää. Orja saattaa olla yhtä vapaa kuin konsuli; ja vapaus on suurin siunaus; sen rinnalla kaikki muu on vähäpätöistä ja vailla merkitystä; sen kun omistan, ei minulta mitään puutu, ilman sitä eivät muut ole mahdollisia. Ei kukaan voi loukata sinua, jos et katso hänen sanojaan tai tekojaan loukkauksiksi.[75] Olkoon kuoleman suuri totuus joka päivä silmiesi edessä, ja kaikki asiat kutistuvat todellisiin suhteisiinsa. Kuten merimatkalla, kun laiva pysähtyy satamaan ja sinä lähdet hakemaan vettä, sopii kyllä poimia näkinkenkä tai kukkanen, mutta sinun tulee pitää mielessäsi laiva ja lakkaamatta tarkata, kutsuuko laivanpäällikkö lähtöön, ja sitten sinun tulee jättää kaikki muu, ettei sinua sidottuna noudettaisi laivaan niinkuin elukoita kuljetetaan. Samalla tavalla on elämässä; jos sinulle näkinkengän ja kukkasen sijasta annetaan vaimo ja lapsi, ei mikään sitä estä; mutta jos päällikkö kutsuu, juokse laivaan, jätä ne kaikki äläkä katso taaksesi, ja jos olet vanha, älä poistu pitkälle laivasta, ettet jäisi kun hän kutsuu." Vertaus on merkityksellinen ja kenties seuraavat Sir Walter Scottin sanat, nimettöminä asetetut erään hänen Waverley-romaaninsa luvun alkuun, auttavat valaisemaan sitä:

Kuolema meidät kaappaa karkelosta, sieppaa
Kuin hoitajatar juonikkaan lapsen, sieppaa
Kaikista turhista puuhista — sen töykeä kutsu
Repäisee rikki lemmekkäät siteemme kaikki.
Hyvä vain, jos niistä vastata voit siinä maassa
Missä kaiken puntarina on totuuden vaaka.

"Säilytä oikeat suhteet toisiin ihmisiin; älköön heidän kelvoton menettelynsä vaikuttako sinun velvollisuuksiisi. Onko isäsi tehnyt väärin, onko veljesi ollut kohtuuton? Sittenkin hän on isäsi, hän on veljesi; ja sinun tulee ajatella suhdettasi häneen, olkoon hän sen arvoinen tahi ei.

"Velvollisuutesi jumalia kohtaan on, että muodostat heistä oikeat käsitteet. Usko että he tekevät kaikki asiat hyvin, ja silloin sinun ei tarvitse koskaan nurista tai valittaa.