Sándor: Minähän annoin sinulle tilanomistaja Pelikánin vekselin…
Rózsa: Niin annoit ja täällä minulla se vielä on hyvässä tallessa. (Osoittaa vyötaskua.)
Sándor: Tahdotko olla hyvä ja antaa sen minulle takaisin. Aion lähteä ensi tilassa hyvittämään sen herra Pelikánille.
Krouvari: Mikä vekseli se on?
Rózsa: (Ottaa vekselin taskustaan.) Onpahan vain tällainen pitkänpuoleinen paperi, jonka…
Ferenc: Rózsa, minä pyydän, anna paperi minulle; minä olen käyttäytynyt huonosti ja olen myöskin velvollinen tyhmyyteni maksamaan.
Rózsa: Ei, en minä anna tätä kummallekaan teistä. Mikä kerran on minulle annettu, se on myöskin minun ja minulla on oikeus tehdä sillä mitä itse tahdon. Ja kun tämä paperi on nyt menettänyt kaiken arvonsa ja merkityksensä, niin teen sille sen ainoan, mikä vielä tekemättä on, minä revin sen palasiksi. (Repii paperin.) Kas näin. Nyt me olemme onnellisesti päässeet siitä painajaisesta ja nyt voimme alkaa tanssin sitä keveämmällä ja iloisemmalla mielellä. (Juoksee talon ovelle, jonka aukaisee.) Hyvät ystävät, nyt tanssi käymään. Olkaa hyvä!
(Pojat ja tytöt tulevat talosta.)
Ferenc: Ennenkuin alamme tässä pyörähdellä, sallitte kai minun ilmoittaa teille erään uutisen, suuren uutisen?
Pojat ja tytöt: No? No?