Porvari: Luvalla sanoen, neljäkolmatta siitoslehmää ja yksi sonni.
Tallimestari: Ja yksi sonni, aivan niin!
Porvari: Ja kaikki ensi luokan elukoita, oikein loistokarjaa! Parempia nautoja ette löydä koko Alamaasta, vaikka lyhty kädessä etsisitte. Eikö totta, herra komisaario?
Komisaario: Hyvä on karja veljellä, sen voin vakuuttaa… hik!
Porvari: Hyvä on karja! Debreczeniläinen ei koskaan myy mähriläiselle huonoja nautoja. Eikö totta, herra komisaario?
Komisaario: Totta, totta puhuu veli… hik!
Porvari: No niin!
Maalari (joka on tällävälin ihaillut perällä aamun valkenemista): Mutta, hyvät herrat, ettekö ensinkään huomaa aamutunnelman suurenmoisuutta? Katsokaa tuonne pustalle! Mikä mahtava näky! Mikä väriyhteys! Mikä jalo vastakohtien sopusointu!
Porvari: Pöh! Maalari hulluttelee! (Tallimestarille.) Tehän olette tallimestari arvoltanne, eikö niin? Ja teidän isäntänne on kreivi, eikö niin?
Tallimestari: Kreivi, kreivi Engelshorst, Mährin mahtavin mies ja jaloin ihminen koko Unkarissa.