"Huomenna!"
"Unohdat, että ylihuomenna alkaa Dzriwillin, suuren ratsunjumalattaren juhla, jolloin kaikki asiat lepäävät ja verenvuodatus, kuoleman ansainneessa rikoksessakin rangaistus olisi mitä törkein, kuulumaton julkeus! Ja sinä olet tähän juhlaan jo aikaisemmin kutsunut ruugilaiskuninkaan, joka on omavaltaisesti kihlannut tyttärensä, ja juhlaan olet kutsunut jo varhemmin kaikki hänen —…"
"Uskollisuustoverinsa ja kohtalokumppaninsa!" huusi hallitsija kohottaen lyhyen, leveän häränniskan tukeman päänsä korkeiden rumasti käyräin hartiain välistä, ja hurja ilo säkenöi noista pullistuneista tuijottavista silmistä. "Hih, ne juoksevat ihan oikopäätä käsiini! Olenkin oikealla päällä ottamaan heidät vastaan! Se huimapää sulhanen! Ja morsian — miten sanoikaan se orja, jonka korpit löysivät siitä Tonavan-saaresta? — solakka, mutta kukkea ja valkoinen. — Minä odotan heitä — kaikkia!"
Toinen luku.
Seuraavana päivänä ilmoittivat hunnilaiset tiedustusratsumiehet ruugilaiskuninkaan ja hänen seuralaistensa pian saapuvan; Ellak saattaa heitä.
"Ovat sangen tervetulleet", virkkoi Attila tyytyväisenä valtavaa päätään nyökäyttäen ja turpeita huuliaan pyyhkäisten. "Ellak? No niin, hän on tuonut kuninkaantyttären tämän omiin häihin! Se sopii hänelle! Khelkhal, sinä varustat kaikki valmiiksi. Otat vastaan nämä uskolliset germaanit, jotka siellä Tonavan saarella neuvottelua pitivät. Viet heidät kauneimpiin vierasasuntoihin. Kutsut heidät haukkaamaan suuruspalaa huomenna — juuri kolmannella tunnilla — omaan taloosi. Ja illaksi kutsut heidät kaikki, sen uskollisen kuningasvanhuksen, harpunsoitossa taitavan kuninkaanpojan, solakan morsiamen — minun vierassuojaani yöpitoihin. — Missä ovat heruli Wisand, longobardi Rothari, markomanni Vangio ja sklabeniruhtinaat Drosuh, Milituh ja Sventoslav?"
"Kaikki kutsutut, herra, ja kaikki tulossa! He eivät ole voineet kerjetä tänne. Lähipäivinä heidän täytyy saapua, niinkuin ratsastavat tiedustajat ilmoittivat."
"Hyvä on. Valppaasti he valvovat, nuo minun vakoilukoirani! Täytyy lahjoittaa heille taas jokin roomalainen kaupunki ryöstettäväksi ja huvitukseksi. — Mutta lähetä tulijoita vastaan vahva ratsue: he saattavat huomata, mitä täällä huomenna tapahtuu, eivätkä he saa kääntyä takaisin eivätkä poiketa syrjään — tänne heidän täytyy kaikkien."
* * * * *
Illansuussa saapui Wisigast ja ne, jotka olivat hänen mukanaan. Tulokkaat majoitti Khelkhal eri taloihin, seuralaiset erotettiin isännistään, ruugilaiskuningas, Ildiko ja hänen palvelustyttönsä eri taloon, Daghar, yksikseen, toisaalle. Heti heidän ensi kertaa kulkiessaan leirin läpi ratsasti länsiportista ja heitä vastaan ryhdikäs soturi, joka huusi heille tervehdyksiä svaabien kielellä.