Jo monta tuntia ennen auringon ehdittyä puolipäiväkorkeuteen saapui
Khelkhalkin istumaan kärsivällisenä kynnykselle.
Mutta myös kärsimättömänä. Sillä tärkeitä, uhkaavalta kuulostavia sanomia oli yön ja aamun kuluessa saapunut monelta taholta sekaisin kaikenlaisista lähetystöistä ja käynneistä ja germaanilaiskuninkaiden ja tuomarien kokouksista: lähettejä, tiedustelijoita oli hän kuulustellut, hallitsijalle osoitettuja kirjeitä avannut…
Yhä levottomammaksi hän kävi.
Tosin ei odotus ikävystyttänyt häntä, vanhusta. Päiväkaudet hän olisi jaksanut nurisematta pysytelläidä kovalla kynnyksellä, jossa hän kyykötti. Mutta erinäiset ilmoitukset, rajavartijain kyselyt, uhkaavat merkit näyttivät vaativan ratkaisua, ohjeita, torjuntaa.
Ja näiden väikkyessä hänen mielessään nousi tuohon uskolliseen mieheen vähitellen jokin ahdistava aavistus, kun hän uudestaan kuunnellessan ovella ei vieläkään kuullut Attilan lausuvan ainoatakaan sanaa, ei liioin minkäänlaista ääntä nuoresta aviovaimosta.
"Nukkuisivatkohan — molemmat — näin pitkään? Tuskinpa!"
Ja surulla hän ajatteli sitä suunnatonta ruukkua, joka oli täynnä kaikkein väkevintä viiniä, mihin herra ei ollut laisinkaan tottunut.
Vielä kerran, sittenkuin hän oli turhaan kuunnellut, hän tukahdutti pelkonsa ja asettui kärsivällisenä, mutta huoaten, jälleen kynnykselle.
Silloin ajaa karautti taas pölyn peittämä ratsumies — kuolleena kaatui hänen hevosensa vierassuojan edustalle — ja antoi hänelle kirjelmän. "Olemme ajaneet väsyksiin erään Ardarikin gepidin ja saaneet sen häneltä", ilmoitti hunni hengästyneenä. "Hänen oli määrä viedä se Tyyrinkiin, ja meidän täytyi hakata hänet palasiksi ennenkuin se häneltä lähti."
Khelkhal leikkasi langan poikki, loi silmäyksen kirjeeseen — rupesi heti kolkuttamaan ovea miekkansa ponnella ja huusi: "Ja vaikka pääni menisi — ylös, Attila! Ylös, ylös! Nyt ei ole aika maata! Ei liioin juoda ja suudella. Aukaise, herra! Lue! Kapina! Ardarik uhmaa julkisesti! Hän on koonnut tänne aivan lähelle koko sotaväkensä! Svaabi Gerwalt on paennut hänen luokseen! Germaanit nousevat kapinaan!"