"Ainoastaan kuningas Liutbert voisi antaa minulle luvan rikkoa siten valani. Mutta ole huoletta; sinä saat vielä juoda viiniä niin paljo kuin haluat."
"Missä?"
"Siinä talossa tietysti, jossa pyydämme yösijaa."
"Mutta missä siis?"
"Vaikkapa tuossa kaikkein läheisimmässä, niin että mitä pikemmin voisit janosi sammuttaa. Tuolla, oikealla puolen tietä, kukkulan huipulla on vähäinen huvila. Katso, miten valkeina jumalainkuvat välkkyvät sen katolta tänne asti."
"Mutta tuolla vasemmalla puolella on myös talo. Se näyttää suuremmalta ja komeammalta ja voi meitä varmaankin paremmin kestitä."
"Minulle yhdentekevää."
"Siis valitsemme suuremman."
"Mutta katso! tuossa lennähti tähti! Ja suoraan tuon huoneen katon yläpuolella oikeanpuolisella kukkulalla. Se on merkki jumalilta! Minä tottelen mielelläni tähtiä — siis oikealle!"
Näin sanoen hän juoksi Legionaintieltä kivenhakkaajan asuntoon vievälle polulle.