Se oli liian myöhäistä.
Keisarinna oli jo luonut siihen terävän katseensa.
"Me ihailemme", sanoi keisari hämillään, "puitteiden kauneutta."
Ja hän ojensi punastuen kuvan hänelle.
"Puitteissa", hymyili Teodora, "ei parhaalla tahdollakaan ole paljon ihailemista.
"Mutta kuva ei ole huono.
"Varmaankin goottiruhtinatar?"
Lähettiläs nyökäytti päätään.
"Ei ole huono, kuten sanottu. Mutta barbaarinen, ankara, epänaisellinen. Kuinka vanha hän lienee, Aleksandros?"
"Noin neljänkymmenen viiden."