"He rakastivat toisiaan ja ovat onnelliset kuin autuaat jumalat. Minun iloni on katsella heidän onneaan ja auttaa heitä sen salaamisessa isältä, joka tuskin antaisi lastaan barbaarille, niin kauan kun hän pitää Totilaa vain barbaarina.
"Mutta rakkauteni ja sen uhrikuoleman salaan visusti ystävältäni. Hän ei aavista sitä eikä saakaan sitä koskaan tietää. Se vain himmentäisi hänen rajatonta onneaan.
"Siitä näet, Cethegus, kuinka Jumala käytti suunnitelmaasi aivan toiseen tarkoitukseen.
"Tahdoit antaa minulle tuon Italian ihanan neidon, mutta saatoitkin hänet Totilan omaksi.
"Tahdoit hävittää ystävyyteni, mutta oletkin saanut sen pyhän kieltäymyksen tulessa vapautetuksi kaikesta maallisesta ja tehnyt sen kuolemattomaksi.
"Tahdoit tehdä minusta miehen rakkauden onnen avulla — rakkauden tuska on tehnyt minusta miehen.
"Voi hyvin ja kunnioita taivaan sallimusta."
KAHDESKYMMENESENSIMMÄINEN LUKU.
Jätämme kertomatta tämän kirjeen vaikutuksen prefektiin ja seuraamme mieluummin molempia Dioskureja eräälle heidän iltakävelylleen Napolin ihanilla rannoilla.
He lähtivät aikaisin päättyneen coenan jälkeen kaupungista Porta nolanan kautta, jonka jo puoleksi rapautuneet korkokuvat kuvasivat erään roomalaisen imperaattorin voittoa hänen taisteltuaan muutamaa germaaniheimoa vastaan.