"Mutta jos taivas romahtaa alas, niin talonpojatkin kuolevat.
"Ja sitä ennen — hassa — isken vielä monta miestä kuoliaaksi.
"Sen teen herrani Vitigeksen ja emäntäni Rautgundiksen kostamiseksi.
"Heidän kunniakseen elämme urhoollisesti ja — jollei mikään muu auta — urhoollisesti kuolemme."
YHDEKSÄS LUKU.
Iloisina, vaikkakin hämmästyneinä tribuunit Licinius ja Julianus palasivat Narseksen luota prefektin telttaan.
"Taas olet voittanut, Cethegus", huusi Licinius riemuissaan.
"Sinä olit oikeassa, Rooman prefekti", sanoi Salvius Julianus. "En oikein tajua sitä, mutta Narses luovuttaa Rooman sinulle."
"Haa", huudahti Piso, joka oli saapunut samaan aikaan prefektin telttaan, "Cethegus, tämä on muinoista, caesarillista onneasi.
"Tähtesi, joka rupesi laskeutumaan tuon ramman ilmestyttyä näyttämölle, on taas kohonnut korkealle.