"Niin se onkin", huudahti Cethegus vilkkaasti. "Minä uskon itsekin, että lahjasi on hyvässä turvassa.
"Mutta salli minun korvaukseksi —"
"Sinä olet jo korvaukseksi antanut minulle luvan taistella puolestasi.
Terve", sanoi kreikkalainen ja poistui nauraen.
"Poika rakastaa minua suuresti", sanoi Cethegus katsellen hänen jälkeensä.
"Ja minusta — kuten kaikista muistakin ihmishulluista — se tuntuu mieluiselta.
"Eikä vain senvuoksi, että minä siten hallitsen häntä."
Silloin kuului eteisen marmorilattialta askeleita ja tulijaksi ilmoitettiin eräs sotatribuuni.
Hän oli nuori sotilas, jolla oli jalot, vaikka ennenaikaansa vanhentuneet kasvonpiirteet.
Aito roomalaisen rodun tuntomerkkeinä olivat melkein suorakulmaisesti suorasta, ankarapiirteisestä otsasta lähtevät poskipäät. Syvällä olevista silmistä kuvastui roomalainen voima ja — ainakin tällä hetkellä — päättävä totisuus ja horjumaton tahto.
"Kas, Severinus, Boëthiuksen poika! Tervetuloa, nuori sankari ja viisaustieteilijä.