"Suo anteeksi, jos minä, jos päivänpaisteinen onneni on loukannut sinua.
"Tiedän, kenelle olen kiitollisuudenvelassa kruunustani. En voi iloisena kantaa sitä, jos vain miekkasi kuuluu minulle, mutta ei sydämesi.
"Me olimme ystäviä muinoin, Teja — tulkaamme taas ystäviksi, sillä minä en tule toimeen ilman sinua."
Hän aikoi panna kätensä ystävänsä kaulaan.
Mutta Teja tarttui hänen käsiinsä ja puristi niitä.
"Tämä yöllinen retki on sinulle kunniakkaampi kuin koko voittokulkusi halki Italian.
"Kyyneleet, joiden näen silmissäsi kimaltelevan, ovat minusta arvokkaammat kuin kruunusi jaloimmat helmet.
"Anna sinä minulle anteeksi — olen tehnyt sinulle vääryyttä.
"Onni ja iloinen luonteesi eivät ole vahingoittaneet sydäntäsi.
"En ole koskaan kantanut sinulle kaunaa. Olen aina rakastanut sinua.
Murhemielin olen huomannut, miten tiemme ovat yhä enemmän eronneet.