Petter kohosi istualleen ja haukahti kerran terävästi.
Tohtori nousi ylös ja seisoi selin tuleen, kasvot oveen päin.
Myran kysymys jäi vastauksetta.
Kiireisiä askelia lähestyi.
Sisään astui lakeija tuoden sähkösanoman lady Inglebylle.
Myra otti sen levollisin sormin, ilman tuota tavallista äkillisen aavistuksen aiheuttamaa sydämen herpautumista. Hetken keskustelu täytti kokonaan hänen mielensä, ja tohtorin läsnäolo synnytti hänessä niin voimakkaan ja turvallisen tunteen — ikäänkuin varmuuden ettei mitään pahoja sanomia voinut olla tulossa.
Hän ei kuullut Deryck Brandin levollista ääntä tämän virkkaessa palvelijalle: "Ei tarvitse odottaa."
Oven sulkeuduttua tohtori kääntyi poispäin ja seisoi tuijottaen tuleen.
Huoneessa oli hyvin hiljaista.
Lady Ingleby aukaisi sähkösanomakotelon, levitti paperin hitaasti ja luki sen läpi kahteen kertaan.