— huivia huiskuttaa,
Laiturilla seisoo ja mua odottaa;
Aina kun laineille lähden mä pois,
Pian, pian takaisin hän palaavan mun sois;
Ja kun myrsky ulvoo ja meri kohisee,
Jussillensa suojaa hän rukoilee,
Hei, pojat, hoi! O-hoi!
Ja sitten kuoro.
Merimiehen tähti hänen vaimonsa on.
— No, mukaan! Laulakaa tekin!
O-hii, o-hei, o-hoi,
Yli aallokon!
kuului lady Inglebyn ääni alhaalta, jokseenkin heikkona ja vapisevana.
"Se on oikein!" huusi Jim Airth. "Älkää hellittäkö! Nyt voin jo nähdä kielekkeen suoraan yläpuolellamme."
Perämiehen pilli jo kannelta soi,
O-hii, o-hei, o-hoi!
Hei, pojat, hoi!
Viime maljan vielä juoda nyt voi,
Hei, pojat, hoi!
O-hoi!
Kauan, kauan eläköön mun armas vaimosein,
Pitkä ikä olkoon myös laivatoverein.
— Älkää hellittäkö siellä alhaalla! Minulla on jo toinen käsi kielekkeellä.
— Älköhön luitamme saako valtoihin
Vanha Davy Jones, missä lienemmekin!