"Meidän siunattu Neitsyemme, kun pyysin häntä valaisemaan vanhan Antonyn järkeä."
Piispa huokasi. "Valaiskoon Pyhä Neitsyt sitä yhä edelleenkin", hän mutisi puolittain ääneen.
"Amen", sanoi Mary Antony hartaasti.
XXVI luku
RAKKAUS EI VÄSY KOSKAAN.
Piispa vartosi prioritarta sillä kivipenkillä pyökkipuun alla, mistä punarinta-satakieli oli ryöstänyt herneen.
Hän näki priorittaren tulevan päivänpaisteista pylväskäytävää pitkin.
Kun tämä laskeutui portaita ja tuli nopeasti kohti, tajusi piispa heti oudon muutoksen tapahtuneen hänessä.
Oliko tuo ratsastus Ikonilla vapauttanut hänet verkoista, joihin hän oli tähän asti ollut sotkeutuneena?
Priorittaren ennättäessä luokse piispa tarttui häntä molemmista käsistä, jotta hän ei polvistuisi.