Mutta yksinpä silloin Pyhä Neitsyt hymyili leppeästi, ja Pienokainen hänen helmassaan näytti iloiselta.
XVIII luku
TUOMIOKIRKON KRYPTASSA.
Seuraavan päivän iltapuolella, juuri ennen vespermessun hetkeä, kuljetti Worcesterin katuja pitkin paareja neljä soturia, joiden asu oli laadittu Sir Hugh d'Argentin väreihin.
Vieressä asteli ritari pää kumarruksissa, katse maahan luotuna.
Paareilla lepäävän miehen ruumis oli peitetty hienolla palttinahurstilla, jonka ylle oli levitetty sininen vaippa, runsaasti hopealla kirjailtu. Hänen päänsä oli sidottu kääreellä, jonka runsaat laskokset peittivät osaksi hänen kasvonsa.
Pieni kulkue astui esipihan poikki ja astui sitten kirkkoon isosta ovesta, joka johti laivaan.
Täällä seisoi muuan munkki tarkaten huolellisesti kaikkia, jotka saapuivat tai poistuivat. Paarien lähetessä hän astui eteenpäin käsi koholla.
Kantajain tahdikas astunta seisahtui.
Ritari kohotti katseensa, ja nähdessään munkin sulkevan tien hän otti esiin pergamenttikäärön ja ojensi sen.