— Siitä suljetun talon puutarhasta.
— Suljettu talo? Mikä se on?
— Se on muuan huvila Noarrieu-metsässä.
— Kuka siinä asuu?
— Ei kukaan, se on kylmillään. Mutta kerran, kauan sitten asui siinä…
— Kuka?
— Eräs sairas ulkomaalainen nainen, niin luulen…
— Hui, katsos tuota viheriäistä sisiliskoa!
— Sillä on sininen pää…
— Oh, nyt kuulen vaunujen kolinan tieltä. Se on meidän voutimme ja minun täytyy pian lähteä… Voi, Clara kulta, tämä aika oli niin lyhyt…