»Kuuletteko, te ette saa olla täällä! Lähtekää paikalla ulos tästä huoneesta!»
»Ei», sanoi Lloyd levollisesti, »nyt on teidän jälleen käytävä makaamaan ja koeteltava nukkua. Tällä kertaa te ette saa minua lähtemään.»
Bennett tarttui häneen toisella kädellään, ponnisti toisella vuoteen päätä vastaan ja torjui häntä luotaan kaikesta voimastaan.
»Pysykää erossa minusta, sanon minä, pysykää erossa! Teidän täytyy tehdä, mitä minä sanon. Olen aina saanut tahtoni perille, ja saan tälläkin kertaa. Siitä voitte olla vallan varma. Te — te —» hän läähätti ponnistuksesta, häveten omaa heikkouttaan, häveten sanomattomasti, että tytön piti nähdä hänet tässä tilassa. »Minä — teidän täytyy — tahdotteko minun käyttämään väkivaltaa teitä vastaan»? Te ette saa päästää asiaa niin pitkälle.»
Lloyd tarttui levollisesti toisella kädellään hänen molempiin ranteisiinsa, ja tukien toisella kädellä häntä selästä painoi hänet jälleen patjalle kuin pienen lapsen.
»Minä olen — olen tällä hetkellä hiukan heikko», sanoi Bennett ähkien ponnistelunsa johdosta; »mutta kuulkaahan nyt toki, Lloyd, mitä sanon. Minähän tiedän, ettette enää voi sietää minua, mutta minä pyydän teitä lähtemään täältä — lähtemään hetipaikalla.»
»En!»
Kuinka ihmeellisesti sallimus pyörittikään heidän osiansa! Niin lyhyessä ajassa oli heidän suhteensa tullut vallan vastakkaiseksi siitä, mikä se ennen oli ollut. Nyt oli tyttö väkevä ja mies heikko. Nyt pääsi tyttö voitolle, ja mies hävisi. Tyttö sai riemuita voitostaan ja mies nöyrtyä. Mies sai rukoilla ja tyttö kieltää. Tytön tahto selviytyi taistelusta voittoisana, eikä miehen.
Tappio ei olisi voinut sen suurempi ollakaan! Yksinpä sekin asia, jota mies oli yrittänyt niin epätoivoisesti välttää ja johon hän oli syössyt Ferrissin — senkin oli kohtalon salaperäinen pyörä kääntänyt jälleen esiin, eikä hänen vallassaan ollut tukahduttaa sitä.
»Ah, ei!» hän huudahti, »eikö minulla jo ole tarpeeksi omallatunnollani! Ferriss ja hänen kuolemansa! Tahdotteko te pakottaa minua saattamaan teidänkin henkenne vaaraan, kaiken sen jälkeen, mitä olen tehnyt? Te ette saa viipyä täällä!»