»Taikka — tiedätkös mitä, hän on aivan väärällä suunnalla, sanon minä.»
»Mitä sinä tarkoitat?»
»Aivan hullua oli yrittääkään siltä suunnalta. 'Proteus' aikoinaan juuttui siellä kiinni ja murskautui melkein hetipaikalla. Hm…» Bennett pureskeli viiksiään. Sitten hän äkkiä havahtui ja sanoi: »Jaha — lämpömäärästähän sitä oli puhetta. Pitkällekö jouduimmekaan? 874 syvyydellä — 46° Cels.»
Huomenissa iltapäivällä, juuri kun he olivat saamaisillaan taulukon valmiiksi, kuului ovelta koputus. Se oli Adler, ja kun Bennett meni avaamaan oven, teki hän kunniaa ja ojensi esiin kolme nimikorttia. Lloyd käännähti ympäri kirjoitustuolillaan kynä ylhäällä ilmassa, kuullessaan Bennettin huudahtavan hämmästyksestä.
»Olisivathan ne juuttaat voineet ilmoittaa ennakolta tulostaan», kuuli hän Bennettin murahtelevan. »Mitä niillä nyt onkaan minulle asiata?»
»Keitä ne ovat?» kysyi Lloyd ja kävi hänen luokseen.
Bennett luki ääneen nimet korteista.
Ensiksikin Tremligde 'Timesistä'; hän on sen julkaisija — sitten Hamilton Garlock — hänellä on jotain tekemistä tuossa maantieteellisessä seurassa — presidentti, arvaan mä — ja tämä sitten» — hän ojensi kolmannen kortin Lloydille — »on sinun ystäviäsi, Craig V. Campbell 'Herkules Teräsyhtiöstä'.»
Lloyd katsahti häneen kummissaan. »Mitähän ne sinusta tahtovat?» sanoi hän hiljaa.
Bennett pudisti päätään.