»Kyllä, ne ovat ne rahat, jotka minä olen voittanut teiltä pokerpelissä. Te ette luullut siitä kertyvän tällaista summaa?»

»Huh! Ei juolahda mieleenikään kajota niihin», huudahti hän ja veti kätensä pois kuin olisi sitä polttanut.

»Kyllä, teidän pitää ottaa ne, Condy», sanoi hän varmasti. »Minä olen säästänyt nämä rahat teille, joka pennin aina ensimmäisestä kerrasta asti kun palasimme järven rannalle. Ja minun tarkoitukseni on koko ajan ollut se, että te saatte ne takaisin sinä päivänä, jolloin päätätte olla kokonaan pelaamatta.»

»Mutta mitä järkeä siinä on!» vastusteli hän kädet syvällä taskuissa ja tumman punaisena kasvoiltaan. »Se on — se on ihan mieletöntä, Blix! Kuinka se saattoi mieleenne juolahtaa? Minä en tahdo kuulla sanaakaan enää siitä asiasta. Minä en halua kajota senttiinkään näistä rahoista. Mutta, Blix, te olette — te olette — paras nainen minkä tiedän. Te olette nainen, joka sopii miehelle, se te olette.» Hän puri hampaansa yhteen. »Teistä tulisi sille miehelle, jota te rakastaisitte, paras sotatoveri, jonka hän voisi saada. Te veisitte häntä eteenpäin ja pitäisitte hänet pystyssä, kunnes viimeinen panos olisi ammuttu. Minä voisin tehdä mitä tahansa, jos teidänlaisenne nainen pitäisi minusta. Ooh, Blix, minä — te ette aavista — —» hän yskäsi ja vaikeni äkkiä.

»Teidän tulee ja pitää ottaa rahat», vastasi hän, »ne ovat teidän rahojanne. Ellette te niitä ota, teette te minusta pelaajan, aivan yksinkertaisesti, Condy. Ei olisi koskaan juolahtanut mieleenikään pelata teidän kanssanne, jos minä olisin aikonut pitää penninkään teidän rahoistanne. Alusta alkaen oli tarkoitukseni säilyttää rahat teille, ja teidän piti saada ne takaisin heti kun te päätitte olla pelaamatta. Ja juuri nyt on teillä rahan tarve. Te voitte ottaa lomaa sanomalehdestä. Te ette mitenkään voi saada romaanista kunnollista, kun teidän samalla täytyy huolehtia palstan täytteestä. Ettekö te tiedä, kuinka kernaasti minä soisin että 'Viranomaisista huolimatta' onnistuisi. Minä uskon teihin, Condy. Olen varma siitä, että te saatte aikaan jotakin oikein arvokasta, kun vain saatte työrauhaa.»

»Mutta te ja minä olemme pelanneet kuin mies miestä vastaan», huusi Condy. »Miltä näyttäisi, jos esim. Sargeant tulisi ja haluaisi antaa minulle takaisin ne rahat, jotka hän on minulta voittanut. Enkö olisi vaivainen, jos ottaisin ne vastaan?»

»Niin, mutta asia onkin juuri niin — että me emme ole pelanneet kuin mies miestä vastaan. Silloinhan minä en olisi ollut peluria parempi. Minä antauduin siihen sentähden että arvelin, että se kenties olisi sopiva keino saada teidät luopumaan tuosta tavasta. Muutenhan olisi ollut suorastaan hävytöntä pelata teidän kanssanne, kun tiesin kuinka pelinhimoinen te olitte ja kuinka vaarallista se oli teille. Ettekö voi sitä ymmärtää? Ja nyt on tulos se, että te olette tauonnut pelaamasta ja että teillä on rahoja riittävästi, niin että voitte ottaa lomaa ja kirjoittaa romaaninne valmiiksi. Riemukustannusliike on nimenomaan kehoittanut teitä kirjoittamaan jännittävän romaanin; te olette keksinyt oivallisen aiheen; te olette oikea mies sitä käsittelemään, ja nyt teillä on varoja, että voitte heittäytyä vapaaksi ja tehdä sen. — Condy!» — huudahti hän äkkiä, »ettekö voi nähdä mikä etu teillä on? Eikö teissä ole niin paljon suurta miestä, että te voitte nähdä edun, kun se on aivan edessänne? Luuletteko te sitä paitsi, että minä haluaisin ottaa rahoja teiltä? Ettekö te sitten voi käsittää, että te loukkaatte minua, kun kieltäydytte vastaanottamasta näitä rahoja, jotka ovat teidän? Siltä minusta tuntuu. Se teidän täytyy ymmärtää. Jos te välitätte rahtusen verran minusta, niin ottakaa rahat!» — —

* * * * *

Condyn toimittaja pisti kynän korvan taa ja katseli häntä silmälasien yli.

»No hyvä, Rivers», sanoi hän, »niin se nyt on. Te teette luonnollisesti omassa asiassanne mielenne mukaan. Jos jäätte meille, on kaikki hyvin. Mutta minä voin yhtä hyvin sanoa teille suoraan, että minä en luule voivani ottaa tänne toista miestä kuukauden ajaksi tekemään teidän työtänne ja sitten ajaa häntä ovelle. Minä en mielelläni teitä menetä, mutta jos teillä lomanne aikana on tilaisuus päästä toiseen sanomalehteen, en minä puolestani halua sitä estää.»