»Vai niin! Todellakin!» vastasi Condy Rivers hämillään. Hän tahtoi mielellään olla kohtelias, mutta hänen oli mahdoton seurata herra Bessemerin ajatuksen juoksua.
»Ei hän teille puhu», huomautti Travis, alentamatta ääntään.
»Tiedättehän millainen isä on. Hän ei kuule sanaakaan mitä te sanotte.
Minä olen muuten lukenut teidän novellinen tänään Timesissä.»
Pari minuuttia myöhemmin, jolloin Travis ja Condy vielä puhuivat novellista, nousi herra Bessemer.
»Niin, herra Rivers», ilmoitti hän, »luulenpa että minä nyt haluan sanoa hyvää yötä. Tule, Detti.»
»Niin, ota hänet mukaasi, isä», sanoi Travis. »Muuten nukkuu hän tänne sohvalle. Howard, osaatko sinä huomiset läksysi?»
Niitä hän ei tietenkään osannut. Detti kerjäsi lupaa saada olla ylhäällä vähän kauemmin, mutta suostui lopulta seuraamaan isäänsä. He sanoivat kaikki kolme hyvää yötä Condylle ja vetäytyivät pois, Howard hiukan viivähtäen kynnyksellä toivoen lanttia, jota hän ei tahtonut pyytää.
Maggie ilmestyi taas tyhjentämään pöytiä.
»On varmaankin parasta, että siirrymme arkihuoneeseen», sanoi Travis nousten.
Arkihuone antoi pihalle ja rajoittui pitkään käytävään, joka kulki läpi koko huoneuston ja josta ovet johtivat kaikkiaan kahdeksaan huoneeseen.
Travis meni Condyn edellä ja sytytti sähkön messinkikruunussa, jonka lamput olivat kuin himmeänväriset päärynät.