Laura lupasi ja Jadwin sanoi: "Minä olen niitä, jotka uskovat, että vehnän hinta nousee. Viime huhtikuulla jo huomasin. Nyt ostin elokuulla kolme miljoonaa bushelia."
"Kolme miljonaa! Mitä teet sillä?"
Jadwin koetti selittää, että hän oli vain ostanut oikeuden vaatia määräpäivänä sen vehnämäärän, mutta Laura ei näyttänyt ymmärtävän. Hän sanoi: "Jatka vaan."
"Katsos, sitten huomasimme että sateet Englannissa saattavat tuottaa huonon sadon ja syyskuussa saimme kuulla, ettei Siperia jaksa kasvattaa kyllin Venäjän eteläisiä läänejä varten. Siten jäivät Yhdysvallat ja Argentina koko mailman hankkijoiksi. Se kohotti hintoja. Minä olen laskenut, että pian Englanti ja Italia ja Saksa ovat valmiit maksamaan hyvästi Amerikan vehnästä. Se on heidän ravintoaan."
"Miksei sitten anneta sitä niille ihmisparoille?"
Jadwin katsoi häneen ällistyneenä: "Annetaanhan niille…"
Mutta samassa toi palvelija kolme kirjelippua.
"Mitä nuo ovat? Saat ne joka aamu."
"Ne ovat sähkösanomia. Tämä on Odessasta. Salatieto, mutta minä selitän sinulle." Hän käänteli avainkirjan sivuja hetken ja kirjotteli sanoja kirjekuoren selkään kellonperissään olevalla kultakynällä. "Kas niin: Liverpoolissa kohonnut sentin. Europan hinta on houkutteleva."
"Mitä se merkitsee?"