"Eipä siellä. Jälellä olevatkin siellä virkistyvät. Mutta menetettykin kuvitelma voi olla sangen kaunis — Chicagossa."
"Tulkaa meille päivällisille", sanoi Laura. "Miestäni tuskin tapaatte, mutta joitain tauluja meillä on. Kutsutaan vanhoja ystäviä mukaan. Tuletteko?"
"Ettekö ole saanut kirjelippuani? Kysyin saanko tulla tänään. Olen täällä vain muutaman päivän. Huomenna menen St. Louisiin, jossa viivyn viikon."
"Kirjettä? Nyt ymmärrän. Curtis kokosi kiireessä koko postin tänä aamuna taskuunsa. Sinne meni teidänkin kirjeenne. Tulkaa tänään. Syömme kello kuusi. Tiedättekö missä asumme?"
"Kyllä. Katsoin osotteen kalenterista ja kuljin siitä ohi. Tyyli on hämmästyttävän hyvä."
"Mutta mitä olette tehnyt tällä Välin?"
"En mitään. Ollut jouten, vähän maalannut, katsellut 13:nnnen vuosisadan lasimaalauksia Avignonissa ja Siennassa."
"Ja menettekö takasin?"
"Niin luulen. Kuukauden päästä. Mutta nyt minun täytyy mennä lupaamaani paikkaan."
Hän heitti hyvästit ja Laura ratsasti kotiin iloisena. Corthell puhui hyvin ja sai hänetkin puhumaan hyvin. Kotona hän heti soitti Cresslerille ja pyysi näitä päivällisille, mutta sai tietää, että sinne tulee vieras. Ja Page ja Landry kun menevät täti Wessille!