Sen on täyttänyt ja lähettänyt muuan keskenkasvuinen tyttönen äidilleen, joka kumminkaan ei sitä koskaan saanut siitä yksinkertaisesta syystä, että hänet oli teloitettu jo maaliskuussa. Isänsä teloituksen näkyy tyttö aavistaneen, koska ei ole osoittanut lähetystään hänelle. Kesäkuun iltana avatessani iloisen joukon ympäröimänä postipakettia, pistin sen mitään sanomatta taskuuni, niinkuin olisin hävennyt jotakin tai vaistomaisesti välttääkseni ympärillä seisojien vitsailevia ehdotuksia osoitteen muuttamisesta. Tuon samaisen äidin teloittaminen oli nimittäin minun mielestäni suhteettoman väärämielinen teko. Minä häpesin asiaa niiden monien kahvikuppien ja herttaisen kohtelun vuoksi, joita olin teloitetulta saanut. Arvosteluni voi siis kylläkin olla puolueellinen.
* * * * *
Seuraavan juhlallisen kirjelmän olen minä allekirjoittanut itse laatinut allamainittuna kesäisenä päivänä, olen sen jälkeen siistinyt itseni, pukenut paremmat vaatteet ylleni, ottanut kepin herraiseen käteeni, josta jotkut punakaartilaisnuorukaiset kuuluivat sanoneen, ettei se ole ikänä ansainnut edes ruokansa suolaa ja joutaisi sen vuoksi yhdessä pään kanssa irti hakattavaksi, ja kävellyt siihen kylään, jossa on hyvin viljeltyjä ja hyvin maalattuja taloja ja niissä hyvin säilyneitä isäntiä (kiitos viimemainitusta seikasta hyvinkin paljon ehkä sen miehen, josta seuraavassa tulee puhe). Minut otettiin erinomaisen ystävällisesti vastaan, jonka jälkeen minä mainituille isännille esitin kirjelmäni, joka oli näin kuuluva:
Siinä tapauksessa että vankileirissänne säilytettävänä oleva punakaartilaisvanki Juho Stefanus Taavetinpoika H. tämän Hämeenkyrön pitäjän L:n kylästä takuita vastaan laskettaisiin kotipaikalleen, menevät allekirjoittaneet Hämeenkyrön Suojeluskunnan jäsenet täyteen takuuseen siitä, että hän pysyy kotipaikallaan säännöllisessä työssä, käyttäytyy siivosti, ei ole kenellekään yksityiselle eikä yhteiskunnalle vaaraksi ja heti käskyn saatuaan täyttää ne määräykset, joita hänelle viranomaisten puolelta mahdollisesti annetaan, ja anomme, että hänet luovutettaisiin tämän esittäjälle kirjailija Frans Eemil Sillanpäälle tämän pitäjän Vanajan kylästä kotiin tuontia varten.
Hämeenkyrössä heinäk. 18 p. 1918.
mikä kirjelmä ei kuitenkaan, siihen nähden, että mainittua Juho Stefanusta isäntien lausunnon mukaan ei paikkakunnalla erikoisemmin kaivattu, niin hyvänlainen ja oikeamielinen kuin hän yleensä oli ollutkin, heidän puoleltaan antanut aihetta mihinkään toimenpiteisiin, vaikka kirjelmä tunnustettiinkin hyvin ja sujuvasti laadituksi.
Myöhemmin sain tilaisuuden kertoa samoille isäntämiehille, että Juho Stefanus silloin heinäk. 18 p:nä jo makasi haudassa Lappeenrannan kaupungin läheisyydessä kuoltuaan vankilassa "liialliseen lihavuuteen", kuten eloon jääneet sieltä palatessaan kertoivat. Isäntämiehiltä oli siis mennyt hukkaan oivallinen ja maksuton jalomielisyyden tilaisuus.
Sitten seuraa tällainen kirje, jonka lähettämättä jättäminen ei lakkaa minua kisaamasta, vaikka tiedänkin hyvin, ettei asianomainen henkilö olisi minun opastustani tarvinnut, jos olisi katsonut jotakin voivansa tehdä.
Hämeenkyrössä 7.7.18.
Arvoisa Herra Tohtori,