Loviisa. Heinonen on hyvä ja pitää suunsa kiinni! Tämän nuoren miehen olen minä valinnut.
Emma. Hän on aivan minun mieheni kasvattama…
Heiskanen (Heikkiselle). Herra!… Tässä on kirje!
Henrikson, Heinonen ja Hellsten. Ei. Älä anna!
Loviisa. Mitä nyt? Mikä kirje se on, josta hän niin paljon puhuu.
Heikkinen. Kyllä te tiedätte… Samallainen, kuin ne toisetkin…
Loviisa. Mitkä toiset?
Heikkinen. Ne, jotka olette lukeneet, mutta joista ette ole välittäneet.
Loviisa. En ymmärrä mitään…
Heikkinen. Se on entiseltä morsiameltani, leskeltä, jonka kanssa olen kihlaukseni purkanut.