MELITTA. Näätkö? Käy rinnallansa mies niin loistava kuin lyyran sekä jousen jumala on kuvissa.
RHAMSES
Ma näen, mutta menkää!
MELITTA.
Mut äsken meitä huusit!
RHAMNES. Huusin kyllä. Te tietkää, valtijatar lähestyy, te tietkää, syytä ilohon on — mutta sit' teidän tuoll' on työssä näytettävä. Mies ääneen tervehtiköön lemmittyään, on naisen lempi vaaliva ja tyyni.
MELITTA.
Mut salli meidän —
RHAMNES.
En, nyt pois, nyt pois!
(Karkoittaa tytöt)
Hän tulkoon! Häiritä ei röyhkeys
saa soraäänin juhlaa ihaninta.
Toinen kohtaus.
Sappho, loisteliaasti puettuna, ajaen valkeiden hevosten vetämissä vaunuissa, kultainen lyyra kädessä, päässä voitonseppel. Hänen rinnallaan seisoo Phaon yksinkertaiseen pukuun puettuna. Kansa ympäröi kulkueen ääneen mieltymystään osottaen.
KANSA (tullen näkyviin).
Oi terve, Sappho!
RHAMNES (liittyen muiden joukkoon).
Terve valtijatar!