MELITTA
Täss' olen polvillani. Mua kuule!
— Tääll' eikö ketään, joka kuulis mua?
RHAMNES
Ei! Talon herätät. Nyt mukaan lähde!
MELITTA
En koskaan! Eikö missään pelastajaa?
Viides kohtaus.
Phaon. Edelliset.
PHAON Melittan ääni! — Haa, sa julkea, sa häneen kajotako uskallat?
(Rhamnes jättää Melittan).
PHAON Ei aavistukseni siis pettänyt, kun näin sun hiljaa vaanivaisin katsein kuin hukka hänen luokseen hiipivän; oot erehtynyt laskuissasi, susi, on paimen hereillä ja tuhoo sun.
RHAMNES
Ma, herra, seuraan Sapphon käskyä.
PHAON
Kuin, Sapphon? Hän tään sulle toimeks antoi?
Oi Sappho, Sappho! Nyt ma tunnen sun!
Vain liian myöhään! Miksi liian myöhään?
Viel' ompi aika siteet katkoa,
jotk' kiinnittävät häneen. Taivas, teen sen!
Sa julmuuksien nopsa noudattaja,
sa miks —? Melitta, kalpenet, sa värjyt?