PHAON
Sa sanoit, vene?
MELITTA
Mitä tehnyt oon?
Miks moitit mua? Hän multa kysyihän!
PHAON Sa sanoit, vene! — Hyvä! — Viittaustas ma tahdon seurata. Se sult' on, taivas. Ma myöhään kehoitukses ymmärsin! Hän eikä kukaan toinen päällä maan, hän kantaa povessansa puolta siitä, mi täällä rinnassani kaipaa, tykkii. Hän itse näytti tien. Sit' tahdon käydä! Melitta, Chiokseen sa lähdet — mutta et yksinäsi — Ma seuraan mukanasi.
MELITTA
Ma hänen kanssaan!
PHAON Jätä tämä maa, min teillä kateus ja viha, kosto Medusanpäitään nostelevat, missä ties vihollises kuolon-ansoin laskee. Sa tule, tuoll' on vene, täällä miehuus, ja voima vaikka maailmata vastaan.
MELITTA (levottomana Rhamnekselle)
Rhamnes!
RHAMSES
Sa ajattele, herra!
PHAON Itse sitä sa tee. Sa oot mun käsissäni.
RHAMNES Herra, hän Sapphon on.
PHAON
Sa valehtelet. Mun
hän on.
(Melittalle)
Sa tule, seuraa!