HALONEN.
Kah! Ällös juosko pois niin kiiruusti. —
No, kuule, poika! Rahaa sulle annan,
Niin voitkin käydä ruokaa noutamassa.
ANNA.
Mun käydä kelpais, mutta väsyksissä
Ma oon, ja kauvan viipyis, ennenkuin
Tänn' jällen ennättäisin. Joll'ette
Mull' usko vahtia, on parasta.
Ett' erkanemme. Hyvästi nyt jääkäät!
On mennä tahtovinaan.
HALONEN.
Ei, oota, poika! Jos vaan luottaa voisin.
Ett' vahtina sa oisit uskollisna.
ANNA.
Sen voitte taatusti. Mut älkäät vaan
Nyt kauvan viipykö, sill' nälkä kalvaa.
HALONEN, laskee pois kivärin.
No, tahdon sinuun luottaa! — Kauvan suinkaan
En viivy poikessa.
Menee, mutta katselee välistäin taaksensa.
Kolmas Kohtaus.
ANNA.
Hän epäilee.
Hän metsistöstä varmaan katselee,
Kuin itseni ma käytän. Parasta
On huoletoinna olla hetken aikaa.
Alkaa laulamaan.