"Ei yksikään näistä ajattelumetodeista sovellu metafyysillisen filosofian ajatusmeininkiin. Dialektiikoille sen sijaan, jotka ottavat tutkimuksensa kohteissa ja mielikuvituksissaan ennen kaikkea kaikki niiden yhteydet, järjestyksen, liikunnan, nousun ja laskun, on edellämainitut kehitysvaiheet yhtä monta todistajaa heidän metoodinsa edistymisessä. Luonto valmistaa todistuksia dialektiikalle, ja meidän täytyy tunnustaa, että uuden ajan tiede on lahjoittanut runsaasti ja päivittäin kasvavan määrän aineistoa, jonka kautta on tullut todistettua, että viimekädessä luonto kulkee dialektista eikä metafyysillistä metodia noudattaen, että se ei kulje jatkuvasti samaa rataa, vaan kulkee todellisen historiallisen kehityksen tietä."
Kirkup teoksessaan "Sosialismin historia", lausuu Marxin käyttämästä dialektisesta tutkimusmetodeista seuraavaa: "Marxin järjestelmässä merkitsee dialektiikka sitä, että tämän tutkimuksen kautta on löydettävä jokaisen renkaan yhteys toinen toisensa kanssa historiallisen kehityksen prosessissa, Marxin järjestelmä tutkii miten yhteiskunnallisessa kehityksessä toinen aste seuraa toista, se osoittaa etteivät tapahtumat eikä muodot inhimillisessä elämässä ja historiassa ole paikallaan pysyviä, vaan alituisesti muuttuvia ilmauksia liikkuvasta ja rauhattomasta todellisuudesta, jonka eteenpäin vaelluksen tieteen velvollisuus on paljastaa."
Austin Lewis.
TEKIJÄN JOHDANTO.
Teoksessa "Critique of Political Economy" (Poliittisen taloustieteen arvostelua), julkaistu Berliinissä 1859, Marx selosti miten me kaksi, 1845 Brysselissä, aijoimme työskennellä yhdessä näkökantaimme selostamiseksi — se on, selostaa historian materialistinen filosofia sellaisena kuin sen on Marx kehittänyt, vastakohtana Saksan ideologiselle filosofialle, ja verrata sitä meidän nykyiseen filosofiseen tietoisuuteemme. Tämä suunnitelma toteutettiin alkuperäisen hegeliläisen filosofian kritiikillä. Käsikirjoitus, käsittäen kaksi suurta kirjaa, odotti kauan Westphaliassa, jossa se piti kustannettaman, kunnes me lopulta saimme tiedon, että muuttuneitten olosuhteitten takia ei sitä voidakaan kustantaa. Me lykkäsimme käsikirjoituksen julkaisemisen epämääräiseen aikaan, sitäkin mieluummin, koska me olimme saavuttaneet päätarkoituksemme, nimittäin tulleet ymmärtämään asemamme.
Tästä ajasta on kulunut yli neljäkymmentä vuotta, ja Marx on kuollut, ilman että meillä kummallakaan olisi ollut tilaisuutta ottaa jälleen esille näitä vastakohtia. Mitä tulee meidän suhteeseemme Hegeliin, olemme me sen selostaneet silloin tällöin tarpeen mukaan, mutta ei milloinkaan kokonaisuudessaan. Me emme ole myöskään milloinkaan käsitelleet Feuerbachin filosofiaa, joka muodostaa väliasteen Hegelin ja meidän filosofiamme välillä.
Samalla aikaa on kuitenkin Marxin filosofia löytänyt ihailijoita Saksan ja Euroopankin rajojen ulkopuolella, ja yleensä kaikkia maailman sivistyskieliä puhuvien keskuudessa. Toiseltapuolen klassinen saksalainen filosofia on uudestisyntynyt ulkomailla, eritoten Englannissa ja Skandinavian maissa, ja yksin Saksassakin siihen näyttää sekoittuneen jotain uutuuden viehätystä, joka sitten pulppuaa yliopistoista filosofian nimellä.
Nämä olosuhteet ja seikat huomioon ottaen, lyhyt, eheä selostus meidän suhteestamme hegeliläiseen filosofiaan, meidän etenemisemme ja poikkeamisemme siitä, näyttää minusta enempi ja enempi tarpeen vaatimalta. Ja samanlainen selostus Feuerbachin filosofiasta, joka enempi kuin kukaan Hegelin jälkeläisistä filosofeista, sai meidät valtaansa meidän nuoruuden innostuksemme aikana, mutta joka nyt esiintyy minulle sietämättömänä kunniavelkana. Minä myöskin käytän tilaisuutta hyväkseni sitäkin suuremmalla syyllä, koska "Neue Zeitin" [Saksassa siihen aikaan hyvin tunnettu sosialistinen aikakauslehti, jonka toimittajana Karl Kautsky oli kauan aikaa. — Suom. muistutus.] toimittaja on pyytänyt minun kritiseeraamaan Starcken teosta Feuerbachista. Minun kritiikkini julkaistiin edellämainitun julkaisun 1886 vuoden numeroissa, joka nyt ilmestyy tämän teoksen muodossa tarkistettuna.
Ennen kuin lähetin tämän käsikirjoituksen painoon, minä etsin käsiini ja tarkastin vanhan käsikirjoitukseni, vuosilta 1845—6. Se osa siitä, mikä koskettaa Feuerbachia ei ollut täydellinen. Se osa mikä oli valmis, käsitteli historian materialistisen katsantokannan selostuksen, ja se on omiaan osoittamaan kuinka epätäydellinen meidän tietoisuutemme siihen aikaan oli taloudellisesta historiasta. Siinä ei kritiseerata Feuerbachin teoriaa. Näin ollen se ei täyttänyt tarkoitustaan. Toiseltapuolen minä olen löytänyt Marxin vanhojen käsikirjoitusten joukosta yksitoista kohtaa, joissa käsitellään Feuerbachin filosofiaa, jotka julaistaan tämän teoksen lopussa lisäyksenä. Nämä ovat vain hätäisiä muistiinpanoja, jotka eivät ole aiottu julkaisemista varten, mutta ne ovat silti sangen arvokkaita, koska ne käsittävät uuden filosofian siemeniä.
Friedrich Engels.