»Rakas, hyvä herra», keskeytti nuori nainen hänet rukoillen ja mielistelevästi, »olkaa vain minulle hyvin vihainen, olen hyvin ansainnut sen kiittämättömyyteni takia, mutta antakaa sitten myöskin anteeksi ja olkaa vakuutettu siitä, että Oskar ja minä emme eläissämme unohda sitä kiitollisuudenvelkaa, jossa teille olemme».
»Älkäähän, älkäähän», sanoi kauppaneuvos torjuen ja sydämellisten sanain jo kokonaan rauhoittamana. »Muttei — sallittehan minun tehdä yhden kysymyksen: kuinka te saatatte nyt uskaltaa palata kotiin sen jälkeen, mitä eilen tapahtui? Teidän herra isänne ei asiain näin ollen suostu millään ehdolla päästämään teitä naimisiin tämän nuoren herran kanssa.»
»Me olemme naimisissa», sanoi nuori mies, nuoren rouvan karahtaessa punaiseksi, »eivätkä koko maailmankaan isät kykene enää purkamaan tätä liittoa».
»Niin nopeasti?» huudahti kauppaneuvos hämmästyneenä.
»Vaimoni setä, joka on aina vastustanut avioliittoa tuon typerän miehen kanssa, on pappi, ja kun hän tiesi rakkautemme, niin eilen illalla hän kirkkomme säännösten mukaan, vaikkakin ilman tarpeellisia kuulutuksia, vihki meidät.»
»Se ilahduttaa minua todellakin», sanoi kauppaneuvos, jonka sydämeltä, veljiinkin nähden, täten putosi kivi, »kaikki tuo on varsin oivallista, mutta enpä tahtoisi kokea uudestaan niitä neljänkymmenenkahdeksan tunnin kärsimyksiä, jotka minulla sen asian takia on ollut — en, vaikkapa voisin saada aikaan puoli tusinaa avioliittoja!»
»Oi, minun mieltäni niin pahoittaa», sanoi nuori pikku rouva pelästyneenä, pannen kätensä ristiin ja katsoen vanhaa herraa niin säälien, että tämä tuli aivan pehmeäksi ja helläksi sydämeltään.
»Oh, älkää olko sen takia pahoillanne», sanoi kauppaneuvos, »tein sen aivan mielelläni —».
»Jos milloinkaan kykenisin ainakin jossakin määrin palkitsemaan ystävällisyyttänne», huudahti nyt nuori mieskin, »niin olen kokonaan käytettävissänne. Tässä on nimikorttini; voisinko minäkin nyt saada tietää teidän nimenne?»
»Nimeni?» sanoi kauppaneuvos, katsahtaen häneen nopeasti ja epäluuloisesti, »ei, suokaa anteeksi te olette hyvin ystävällinen, mutta nimeni on viime päivinä tuottanut minulle niin paljon haittaa ja selkkauksia, että luopuisin siitä tykkänään, jos se vain jotenkin kävisi laatuun, mutta asiain näin ollen koetan tästä lähtien olla niin pidättyväinen siihen nähden kuin suinkin mahdollista.»