Kalkagno. Kenen tunnottoman? Te peljästytätte minun.
Leonoora. Minun mieheni — Ettekös ole Fieskon ystäviä?
Kalkagno. Mitä täytyy kuullani!
Leonoora. Oh, ainoasti konnantyön, joka teille miehille on tavallista.
Kalkagno (tarttuen innolla hänen käteensä). Armollinen rouva, minulla on sydäntä itkevän avuille.
Leonoora (vakaisesti). Te olette mies — siitä ei ole minulle.
Kalkagno. Kokonansa teille — ihastunut teihin — jos tietäisitte kuinka paljon — kuinka äärettömän paljon —
Leonoora. Mies, sinä valehtelet — sinä vakuutat, ennenkuin teet.
Kalkagno. Minä vannon teille —
Leonoora. Väärän valan. Lakkaa! Te väsytätte Jumalan kynän, joka ne muistiin kirjoittaa. Miehet, miehet! jos teidän valanne muuttuisivat yhtä moneksi pahanhengeksi, ne ryntäisivät taivaaseen ja veisivät enkelit vangiksi.