Loviisa. Ah, minua kauhistaa! Katso syrjään! Huulesi vapisevat! Silmäsi pyörivät julmasti!
Ferdinand. Ei, Loviisa! elä peljästy! Ei se hulluus ole, joka minusta puhuu! Se on Jumalan kallis lahja, päättäväisyys painavana hetkenä — Minä rakastan sinua, Loviisa — sinun pitää olla minun omani, Loviisa — Ja nyt isäni tyköön! (Hän lähtee kiireesti menemään ja töytää — presidentiä vastaan.)
Kuudes kohtaus.
Presidenti palvelija-joukon kanssa. Edelliset.
Presidenti (sisään tullessaan). Tuossahan se jo onkin!
Kaikki (hämmästyvät).
Ferdinand (muutamia askelia peräytyen). Viattomuuden huoneessa.
Presidenti. Jossa poika oppii kuuliaisuutta isäänsä kohtaan!
Ferdinand. Antakaa meidän — —
Presidenti (keskeyttää hänet, Millerille). Sinäkö se isä olet?