Wurm. Vanki-huoneessa, koska sitä niin tietää tahdotte.
Loviisa (katsahtaen ylös-päin). Se vielä lisäksi! Se lisäksi! — —
Vanki-huoneessa? Ja minkä tähden vanki-huoneessa?
Wurm. Herttuan käskystä.
Loviisa. Herttuan?
Wurm. Jonka majesteetti on loukattu hänen ensimäisessä ministerissänsä ja —
Loviisa. Mitä? Kuinka? O, kaikki-valtias!
Wurm. Ja joka tämän loukkauksen tahtoo tuntuvasti rangaista.
Loviisa. Sitä vielä puutuimme! Sitä! — Aivan oikein, minun sydämelläni oli vielä paitse majuoria yksi kallis olento maa-ilmassa, — niin kuinka sitä voitiin jättää liikuttamatta! — Majesteetin loukkaus — Taivaallinen isä! Pelasta, pelasta uskoni, joka on vaipumassa — Entä Ferdinand?
Wurm. Ottaa lady Milfordin eli kirouksen ja perintönsä menetyksen.
Loviisa. Kauhea vapaus valita! — Ja kuitenkin on hän onnellisempi. Hänellä ei ole isää, jonka voi menettää. Vaikka se, ett'ei ole isää, jo on kyllä suuri kirous, sekin! — Isäni loukannut majesteetin — sulhaseni saa ladyn eli kirouksen ja perintönsä menetyksen — Tämä on todella ihmeteltävää! Täydellinen konnuus on myös täydellisyys — täydellisyys? Ei, tässä puuttuu vielä jotakin — — Missä äitini on?