(Hänen uumillensa ja ranteimiinsa pannaan raskahammat kahleet).
Lionel (Johannalle).
Sen tahdot! Meitä vaadit! Viel' on aika:
Sie Franska heitä, liity Englantiin,
Ja irki pääset, ja ne hurjat, jotka
Nyt vertas etsivät, sun mieltäs noutaa.
Fastolf (vaatimalla).
Pois, poijes, päällikkömme!
Johanna.
Sanas säästä!
Tänn' Franskalaiset käyvät! Miekkaan ryhdy!
(Torvet soivat. Lionel rientää pois).
Fastolf.
Te tehtävänne, kuninkaatar, tiette!
Jos meistä onni luopuu, armeijamme
Jos pakosalla näätte —
Isabella (paljastaen tikarin).
Älkäät surko,
Hän tuhoamme näkemään ei jää.
Fastolf (Johannalle).
Sun määräs tiedät. Ano kansalles
Nyt onnea!
(Hän menee).
Yhdestoista Kohtaus.